Kuolaava Lumppuri ja muita tarinoita kilteille lapsille

Nyt on kulunut neljä ja puoli kuukautta Aasiassa. Kuumuutta, käsittämättömiä kieliä, sotkuisia kaupunkeja, ruuhkia, väkijoukkoja, tuktuk-jamppojen kanssa riitelyä eikunsiis tiukkaa tinkimistä, pelkkiä liharuokia kasvissyöjän kauhuksi. TIA, This Is Asia. No can do, tällaista se on ja tällaista täältä haetaan.

Täällä on hämmentävän usein pilvistä.

Naapurikuppilamme. Pakko kai uskoa. Nomen est omen ja sillai. Tosin ruoka ei ole hirveän hyvää, vaikka palvelu onkin.

Mutta sitten, wild Malesia and Kuala Lumpur appears, and it's super effective. Kadut ovat siistejä, kasvisruokaa on joka nurkalla (varsinkin Little Indiassa, jossa majapaikkamme on), täällä on toimiva joukkoliikennejärjestelmä ja herra varjele, IHMISET JONOTTAVAT SIISTEISSÄ JONOISSA SIIHEN PÄÄSTÄKSEEN. It's madness. Suurin ero Saksaan on vallitseva ihonväri ja trooppinen lämpötila. Arpinen travellerin-nahkani on alkanut nyt ohentua uhkaavasti, kun monet asiat ovat paljon, paljon helpompia kuin muualla. Lähes kaikki jopa puhuvat jonkinasteista englantia!

Näettekö?! Se on totta!

Lämpötilat tietenkin ovat trooppiset, mutta mikäs siinä. Täällä on viihtynyt hyvin. Keskeltä kaupunkia löytyi jopa kappale sademetsää, sisältäen mm. skorpioneja, käärmeitä ja juupelisti vihaisia hyttysiä (vain viimeisiä näin itse).

Pilvenpiirtäjiä ja sademetsää rinnakkain. Hämmennyin.

Pakollinen maamerkkikuva.

Sivistyneen maan olennaisin merkki: irtokarkkihylly! (5/6 oli pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä, mutta oli siinä karkkiakin)

Tämä on halpa vitsi olemattoman kansanosan kustannuksella.

Viime viikolla kävimme pyörähtämässä paikallisessa lintupuistossa. Mesta oli aikas jeba, sillä puisto oli katettu valtavalla verkolla ja monet linnut saivat elellä ja lennellä hyvin vapaasti puiston sisällä. Joitakin lintuja sitten pidettiin pienemmissä häkeissä, joista osa oli kyllä vähän vanhempaa ja ei-niin-olentoystävällistä sorttia, mutta yritystä parempaan sentään oli, mikä ei eläintarhoissa ole mikään vakio-oletus.

Hei, olen tiikeri ja nimeni on Derp.

Ihan kivat maisemat olivat rakentaneet.

Helmikana? Pikemminkin hölmökana, höhö.

Flamingot näyttävät myös vähän hupsuilta.

Yksinäisen rubiini-iibiksen mysteeri. Laumalintu, ilman laumaa. Mikä synkkä tarina hänen taustallaan on?

Jonkinlainen goottiriikinkukko.

Ghettobooty on out, vyötiäispylly on in.

Muuten suurimmat ajanvietteet ovat olleet kiinalaisen viisumibyrokratian kanssa puuhastelu ja keskikaupungin trendikaffeloissa ja ostareilla chillahtelu. Huomenna toivottavasti saan tassuuni 30 päivän turistiviisumin, jolla Trans-Siperian junarata on taas yhden askeleen lähempänä.

Tämä anatomisesti korrekti, viehättävä näky tervehtii Kiinan viisumikeskuksesta poistujaa. Symbolism, much?

Sitten jäljellä onkin enää itse Suuri Saatana, eli Venäjän federaation rakastava slaavilainen byrokratia. Tämä on nyt neljäs maa, jossa yritän kyseistä viisumia tavoitella, joten toivoa sopii, että tällä kerralla viimein tärppää. Jotta Venäjän viisumi voidaan myöntää ihmiselle, joka ei asu maassa, jossa konsulaatti sijaitsee, hakijalla pitää olla vähintään 90 päivän viisumi kyseiseen maahan. Tästä asia on kaikissa aiemmissa konsulaateissa jäänyt kiinni, mutta Malesiaan saa 90 päivän viisumin Suomen passilla. Toivoa vain sopii, että täkäläinen konsulaatti ei ole viisumituristien tulvan takia päättänyt kiristää sääntöjään. Ja jos ei onnistu, niin Singaporessa voi vielä yrittää.

No, jos Venäjän viisumia ei herkeä, varasuunnitelma on lentää himaan Pekingistä. Antiklimaattista se kyllä olisi, mutta ans kattoo.

***

Sitten vielä promoasiaa. Barona pyörittää tällä hetkellä videokilpailua, jossa 9 eniten yleisöääniä saanutta jamppaa pääsee työhaastatteluun. Duunina on reissata kesäkuu ympär maailmaa, haastatella paikallisia työelämäasioista ja tuottaa reissusta sisältöä nettiin.

Allekirjoittanut lähti opiskelemaan journalistiikkaa siksi, että jonain päivänä pystyisin elättämään itseni reissaamalla ja löytämällä siistejä ihmisiä ja paikkoja. Tämä jopi olisi prikulleen sitä, mistä olen unelmoinut. Siitä jopa maksetaan palkkaa, mikä ei tämänkaltaisissa promojutuissa ole kovin yleistä :D

Joten siis elikkäs, osoitteesta http://maailmanmatkaaja2014.fi/video/ löytyy meikäläisen (Tapio P.) video. Katso se, kauhistu, naurahda myötähäpeää tuntien ja kliksauta sitä sinistä Äänestä-painiketta, niin saat hyvää karmaa ja lempeitä ajatuksia.

Halutessaan voi äänestää useampaa videota, ja ne tulevat uudelleen äänestettäviksi taas jonkin ajan kuluttua. Koodaus on ilmeisesti jotenkin epävakaata, koska saman koneen eri selaimilla pystyy äänestämään useamman kerran, mutta se on heidän koodinikkarinsa häpeä.

Eli pyydän, auttakaa minua kohti unelmahommiani. Kiitän sydämellisesti. Palkkioksi kiviset, tuhat vuotta vanhat tissit Angkor Watista.

Onpas kivet.