Edellisen postaksen videolla vilkutteleva 26-vuotias guangzhoulainen Jen on just niitä mainittuja maukka perusjätkiä. (Hänen koko nimensä tarkoittaa "Kotona rakennettu onni, ystävä maailmalle") Hänen kanssaan tuli turistua seitsemisen tuntia, ja mielenkiintoista oli.
Jen pääsi finanssineuvontafirmansa järkkäämälle kurssille Shanghaissa ja oli siitä ylpeä, koska vain parhaille annetaan mahdollisuus koulutuksiin. Ilman niitä uralla on hyvin vaikea edetä.
Kuten Suomessa, Kiinassakaan tuoreet ylioppilaat eivät usein ole kärryillä siitä, mitä haluavat tehdä elämällään. Mutta kun suomalainen pitää välivuoden, käy ulkomailla, kokeilee jotain alaa testimielessä ja vaihtaa, jos homma ei tunnu toimivan, kiinalaisen pitää tehdä lopullinen päätös heti lukion jälkeen. Yliopistokoulutus on kallista, joten virheisiin ei ole varaa.
Jen päätyi finanssialalle aika lailla juuri niin. Lukion jälkeen hän ei tiennyt, mitä tahtoisi, mutta talousalan opiskelu yliopistossa takasi varman työpaikan ja hyvän palkan. Hän ei vielä tiedä, mitä syvällä sisimmässään tahtoisi tehdä, mutta kypsyttelee sitä rauhassa. Sille on tilaa tulevaisuudessa.
Suomessa ihminen ensin miettii, mitä haluaa tehdä elämällään, ja perustaa perheen, kun elämä vakiintuu. Kiinassa jokaisen ensisijainen tehtävä on huolehtia vanhemmistaan ja suvustaan. Sitten varttuneena, kun ura, perhe ja muut olennaiset velvoitteet ovat hyvällä mallilla, on aikaa makustella ikiomia mielenkiinnon kohteita.
Tällaiselle yksilönvapautta korostavan pohjoismaisen yhteiskunnan kasvatille kiinalainen järjestys kalskahtaa erikoiselta, mutta se on syntynyt hyvästä syystä. Kuten suurimmassa osassa maailmaa, sosiaaliturvaa tai eläkettä ei juuri ole, vaan lapset ovat useimpien ihmisten ainoa vakuutus vanhuuden varalle. Velvollisuuden täyttäminen sukua kohtaan on itsestäänselvyys.
Kuullessaan, että olen toimittaja, hän on suuresti iloissaan siitä, että saan tehdä luovaa työtä. Jenille luovuus on sitä, että elää hyvää, tyydyttävää elämää, kerää siitä kokemuksia ja sitten yhdistelee niitä uusilla tavoilla. Mikki Hiiri oli hiiri, joka tehtiin uusiksi omalla, muista poikkeavalla tavalla ja hupsistarallaa, menestystä tuli. Ja kuullessaan kuuden kuukauden lomareissustani hän nauraa: miten kukaan voi vain ottaa noin paljon vapaata aikaa!
Suomi oli Jenille tuttu, koska hän on katsonut useammankin Härmää käsitelleen tv-ohjelman. Hän haluaisi suuresti Suomeen katsomaan revontulia, avantouimaan ja saunomaan. Kuulemma kuuman ja kylmän nopea vaihtelu on perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan hyväksi sydämelle, suonistolle ja lihaksille.
Lopuksi yllätysfakta: perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen luotetaan eniten kaupungeissa. Pätevät tohtorit ovat järjestään muuttaneet kaupunkeihin, joten maaseudulle on jäänyt enemmän epämääräisiä puoskareita, joiden tulokset eivät vakuuta. Todellisilla ammattilaisilla on suuresti kysyntää urbaanissa ympäristössä, mutta landella popsitaan enemmän buranaa.
Loppujen lopuksi loppukevennys:
Höhö.
 |
| Sekä suomalaisilla että kiinalaisilla on myös peukalot. |
Kuten Suomessa, Kiinassakaan tuoreet ylioppilaat eivät usein ole kärryillä siitä, mitä haluavat tehdä elämällään. Mutta kun suomalainen pitää välivuoden, käy ulkomailla, kokeilee jotain alaa testimielessä ja vaihtaa, jos homma ei tunnu toimivan, kiinalaisen pitää tehdä lopullinen päätös heti lukion jälkeen. Yliopistokoulutus on kallista, joten virheisiin ei ole varaa.
Jen päätyi finanssialalle aika lailla juuri niin. Lukion jälkeen hän ei tiennyt, mitä tahtoisi, mutta talousalan opiskelu yliopistossa takasi varman työpaikan ja hyvän palkan. Hän ei vielä tiedä, mitä syvällä sisimmässään tahtoisi tehdä, mutta kypsyttelee sitä rauhassa. Sille on tilaa tulevaisuudessa.
Suomessa ihminen ensin miettii, mitä haluaa tehdä elämällään, ja perustaa perheen, kun elämä vakiintuu. Kiinassa jokaisen ensisijainen tehtävä on huolehtia vanhemmistaan ja suvustaan. Sitten varttuneena, kun ura, perhe ja muut olennaiset velvoitteet ovat hyvällä mallilla, on aikaa makustella ikiomia mielenkiinnon kohteita.
Tällaiselle yksilönvapautta korostavan pohjoismaisen yhteiskunnan kasvatille kiinalainen järjestys kalskahtaa erikoiselta, mutta se on syntynyt hyvästä syystä. Kuten suurimmassa osassa maailmaa, sosiaaliturvaa tai eläkettä ei juuri ole, vaan lapset ovat useimpien ihmisten ainoa vakuutus vanhuuden varalle. Velvollisuuden täyttäminen sukua kohtaan on itsestäänselvyys.
Kuullessaan, että olen toimittaja, hän on suuresti iloissaan siitä, että saan tehdä luovaa työtä. Jenille luovuus on sitä, että elää hyvää, tyydyttävää elämää, kerää siitä kokemuksia ja sitten yhdistelee niitä uusilla tavoilla. Mikki Hiiri oli hiiri, joka tehtiin uusiksi omalla, muista poikkeavalla tavalla ja hupsistarallaa, menestystä tuli. Ja kuullessaan kuuden kuukauden lomareissustani hän nauraa: miten kukaan voi vain ottaa noin paljon vapaata aikaa!
Lopuksi yllätysfakta: perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen luotetaan eniten kaupungeissa. Pätevät tohtorit ovat järjestään muuttaneet kaupunkeihin, joten maaseudulle on jäänyt enemmän epämääräisiä puoskareita, joiden tulokset eivät vakuuta. Todellisilla ammattilaisilla on suuresti kysyntää urbaanissa ympäristössä, mutta landella popsitaan enemmän buranaa.
Loppujen lopuksi loppukevennys:
 |
| Seen Kyle? He flies about this high. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti