Kuten Jenni Vartiainen laulaa, junat ja naiset ovat luotuja kulkemaan, ja täällä Kiinassa molempia on puoli miljardia. Yöjunalla Shanghain ja Guangzhoun väliseen 1 500 kilometrin matkaan (Suomen koko pituus on 1 100 kilsaa ja risat) menee rapsakat 21 tuntia. Hypersupermegaluotijunalla saman matkan pääsee parhaimmillaan neljässä tunnissa, mutta ne ovat minua paremmille ja varakkaammille ihmisille.
Kiinan talousbuumi näkyy ohikiitävässä maisemassa. Jokaisessa tuppukylässä näyttää olevan rakennusprojekteja meneillään, ja hitsausliekit loimottavat yötä myöten. Rakennuksia puuhataan täällä kellon ympäri, koska työvoimaa on koko ajan saatavilla.
Luonnollisesti vaunussa ei muita länsimaisia suurisilmiä ole. Pois ovat jääneet myös ovet, yksityisyys ja muut nykyajan hapatukset. Täällä ihminen on yhtä toisten matkustajien kanssa. Makuulaveri on kuitenkin mukava, petivaatteet puhtaat ja peitto niin paksu, että hiki tirskuu. Paikan mitoitus tosin on tehty keskimääräiselle kiinalaiselle, joten omien 185:n jumalaisen senttini taittelussa pitää nähdä vähän vaivaa.
Junan kuulutukset hoituvat sillä, että vaunuemäntämme karjuu huomattavasti siroa kokoaan kovemmalla äänellä, ja tietenkin pelkästään kiinaksi. Kuumavesivaraajasta saa kiehuvaa vettä, jolla voi kokata herkullisenperkulliset pikanuudelinsa ja vihreän teensä. Kiinalaiset varustautuvat junamatkoilleen täysin hillittömillä evässäkeillä, jotka pursuavat kananpaloja, synninhajuisia kananmunaruokia, siemeniä ja kakkusia. Kerettiläislänkkärinä oma muonani koostuu lähinnä lihanmakuisista lihattomista sipseistä, karkista ja pikanuudeleista. Terveellinen, täysipainoinen ruokavalio on aina ollut minulle tärkeä.
Vähemmän zen-henkistä saattaa alkaa ahdistaa monikymmentuntinen toimettomuus, mutta onneksi tekemistä riittää:
Joka paikka on myös tupaten täynnä, ja varsinkin halvimpien makuupaikkojen liput myydään loppuun useita päiviä ennen junan lähtöä. Koska tämä maa on niin järjenvastaisen iso, ja lentäminen on kallista, tavalliset maukka perusjätkät liikkuvat ympäriinsä nimenomaan junilla.
Kiinan talousbuumi näkyy ohikiitävässä maisemassa. Jokaisessa tuppukylässä näyttää olevan rakennusprojekteja meneillään, ja hitsausliekit loimottavat yötä myöten. Rakennuksia puuhataan täällä kellon ympäri, koska työvoimaa on koko ajan saatavilla.
Luonnollisesti vaunussa ei muita länsimaisia suurisilmiä ole. Pois ovat jääneet myös ovet, yksityisyys ja muut nykyajan hapatukset. Täällä ihminen on yhtä toisten matkustajien kanssa. Makuulaveri on kuitenkin mukava, petivaatteet puhtaat ja peitto niin paksu, että hiki tirskuu. Paikan mitoitus tosin on tehty keskimääräiselle kiinalaiselle, joten omien 185:n jumalaisen senttini taittelussa pitää nähdä vähän vaivaa.
Junan kuulutukset hoituvat sillä, että vaunuemäntämme karjuu huomattavasti siroa kokoaan kovemmalla äänellä, ja tietenkin pelkästään kiinaksi. Kuumavesivaraajasta saa kiehuvaa vettä, jolla voi kokata herkullisenperkulliset pikanuudelinsa ja vihreän teensä. Kiinalaiset varustautuvat junamatkoilleen täysin hillittömillä evässäkeillä, jotka pursuavat kananpaloja, synninhajuisia kananmunaruokia, siemeniä ja kakkusia. Kerettiläislänkkärinä oma muonani koostuu lähinnä lihanmakuisista lihattomista sipseistä, karkista ja pikanuudeleista. Terveellinen, täysipainoinen ruokavalio on aina ollut minulle tärkeä.
 |
| Ei loppunut kesken. |
Joka paikka on myös tupaten täynnä, ja varsinkin halvimpien makuupaikkojen liput myydään loppuun useita päiviä ennen junan lähtöä. Koska tämä maa on niin järjenvastaisen iso, ja lentäminen on kallista, tavalliset maukka perusjätkät liikkuvat ympäriinsä nimenomaan junilla.
 |
| Guangdonin ihmisten sanotaan asuvan tulen ja jään välissä. Yhtenä päivänä lämpötila voi olla nollan alapuolella, ja parissa päivässä nousta yli kolmeenkymppiin. |
Lisäksi Shanghain juna-asemalla lippuja myytiin vain kolme päivää ennen junan lähtöä, mikä tarkoitti, että halvoille paikoille ei sitä kautta ollut asiaa. Onneksi on olemassa lipputoimistoja, joista lipun saa ostettua 5 yuanin (n. 0.70 €) palvelumaksua vastaan.
Osoitteesta http://www.cnvol.com löytyy Search China train ticket offices --työkalu, jolla löytää lipunmyyntipaikkoja isoista kaupungeista. Sitä tosin ei päivitellä taajaan: yhdessä paikassa hirveän etsiskelyn jälkeen löytyi puoliksi purettu tönö, jonka seinässä vielä vilkkui junafirman rapistunut logo. Guangzhoussa lippuja pystyi onneksi ostamaan parin viikon päähän ihan juna-asemaltakin.
Useampiakin lippuja myyviä nettifirmoja on olemassa, mutta ainakin http://www.chinatraintickets.net ja http://www.chinahighlights.com/china-trains halusivat läpsiä lipuille monenlaisia ylimääräisiä maksuja 7-17 $ verran. Kummaltakin sivulta on kuitenkin erittäin helppo tarkistaa, milloin, millaisia ja minkä hintaisia junia minnekin menee.
Koska en osaa kiinaa ja monien paikallisten englanti on vähän heikohkoa, lippujen osto kävi huomattavan näppärästi niin, että kirjoitin älypuhelimeeni, mistä mihin, minä päivänä ja minkä numeroisilla junilla voisin matkustaa. Junien numerot sain yllä mainitsemieni sivujen aikatauluhausta. Homma oli helppoa sekä turistille että lippuvirkailijalle, kun olennainen data oli kirjallisessa muodossa.
Lippuni Guangzhousta Changshaan ja Changshasta Pekingiin hard sleeper -makuupaikalla maksoivat 180 ja 350 yuania, eli noin 60 euroa. Ei paha tuhansien kilometrien erittäin mukavista matkoista.
***
Ja tosiaan, Maailmanmatkaajakisassa pääsin tuomariston suosikkina ekalle haastattelukierrokselle, mutta valitettavasti noihin haastatteluihin tyssäsi tieni. Harmillista, mutta mikäs tässä, onpahan aikaa sluibailla Suomessa. Kiitos kuitenkin kaikille äänestäneille <3 <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti